Tylliverhojen kellastuminen ja harmaantuminen huomataan yleensä vasta silloin, kun vieressä roikkuu uusi, puhtaan valkoinen verho tai kevätaurinko paistaa kankaan läpi ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Tämä artikkeli on tarkoitettu kaikille, joiden ikkunassa tylli on muuttunut kermaiseksi, kellertäväksi tai likaisen harmaaksi. Useimmissa tapauksissa väri palautuu kotikonstein muutamassa tunnissa, eikä uutta verhoa tarvita. Joskus taas vauriota ei voi korjata, ja silloin on hyvä tietää, ettei pesemistä kannata jatkaa loputtomiin.
Miksi tylliverho kellastuu tai harmaantuu
Värimuutos syntyy eri syistä, ja syy kannattaa selvittää ensin, koska siitä riippuu oikea korjauskeino. Kellastuminen johtuu useimmiten kankaaseen kertyneestä rasvasta, nikotiinista, takan tai puukiukaan savusta tai auringon UV-säteilystä. Harmaantuminen taas on lähes aina pesuun liittyvä ongelma.
Keittiön ikkunassa olevaan tylliin tarttuu ruoanlaitosta ohut rasvakalvo, joka keltaantuu hapettuessaan. Mökillä ja saunatuvassa sama tapahtuu puulämmityksen savun takia. Kesämökin tylli voi muuttua yhdessä kesässä selvästi tummemmaksi, vaikka sitä ei käytännössä kosketa.
Harmaa sävy syntyy, kun tylli pestään tummien tekstiilien kanssa, kone täytetään liian täyteen tai pesuainetta annostellaan liikaa. Irronnut lika ei huuhtoudu pois, vaan jää takaisin kuituihin. Polyesteri sitoo itseensä erityisen hyvin rasvaista likaa ja väriainetta, minkä takia valkoinen polyesteritylli harmaantuu herkemmin kuin puuvillainen voile.
UV-vaurio – kun väri ei enää palaa
Tämä on asia, jonka jokaisen kannattaa tietää ennen ensimmäistäkään liotusta. Etelään tai länteen avautuvassa ikkunassa tylli saa Suomen kesänä valoa jopa 18-20 tuntia vuorokaudessa. Usean kesän jälkeen UV-säteily alkaa hajottaa polyesterin ja nailonin kuituja, ja kangas kellastuu sisältä päin.
Tällaista kellastumista ei saa pestyä pois. Asian tunnistaa siitä, että väri on tasaisen keltainen etenkin ikkunan puoleisella sivulla, poimujen sisäpuoli ja päärmeet ovat vaaleampia ja kangas tuntuu kuivalta tai rapisevalta. Jos kangas repeää, kun sitä venyttää varovasti sormien välissä, verhon käyttöikä on lopussa. Valkaisu vain heikentää haurasta kuitua lisää. Lisää kuitujen kestävyydestä kerrotaan artikkelissa verhokankaiden kulutusluokista ja UV-suojasta.
Tylliverhojen kellastumisen palautus askel askeleelta
Ammattilainen aloittaa aina hoito-ohjeesta. Useimmat valmistylliverhot ovat 100-prosenttista polyesteriä ja kestävät 30-40 asteen hienopesun, mutta joukossa on myös puuvilla- ja pellavasekoitteita, kirjailtuja malleja ja metallilankaa sisältäviä kankaita. Symbolit selitetään artikkelissa pesumerkit verhoissa.
Toimiva perusmenetelmä etenee näin:
1. Pölyn poisto. Ravistele verho ulkona tai imuroi se pehmeällä suulakkeella. Kuiva pöly muuttuu märkänä harmaaksi liejuksi.
2. Liotus happivalkaisulla. Liuota natriumperkarbonaattia tai esimerkiksi Vanish Oxi Action -jauhetta noin 40-asteiseen veteen pakkauksen ohjeen mukaan. Tyypillinen annos on 1-2 ruokalusikallista 4-5 litraan. Anna verhon liota 2-8 tuntia ja käännä sitä välillä.
3. Pesu erikseen. Pese tylli koneessa ilman muuta pyykkiä hienopesuohjelmalla 30-40 asteessa. Rumpu saa olla korkeintaan puolillaan.
4. Lisähuuhtelu ilman huuhteluainetta. Valitse ylimääräinen huuhtelu ja linkous enintään 400-600 kierrosta.
5. Ripustus kosteana. Ripusta verho takaisin tankoon heti. Oma paino suoristaa rypyt, eikä silitystä yleensä tarvita.
Pelkkää natriumperkarbonaattia saa marketeista, apteekeista ja verkosta noin 5-10 eurolla kilolta, ja se riittää kymmeniin liotuksiin. Pesuaineeksi kannattaa valita valkopyykin jauhe, joka sisältää optisia kirkasteita. Värinsuojaava tai ”color”-pesuaine jättää tyllin aina hieman himmeämmäksi.
Pahasti nikotiinin tai savun kellastamaa verhoa voi joutua liottamaan kahdesti. Toisella kerralla liotusveteen kannattaa lisätä tilkka astianpesuainetta, joka irrottaa rasvaa. Kuivumisesta on lisää tietoa artikkelissa verhojen kuivaus pesun jälkeen.
Myytti: kloorivalkaisu ja kuuma vesi tekevät tyllistä valkoisen
Moni tarttuu ensimmäisenä klooripohjaiseen valkaisuaineeseen ja kuumaan 60 asteen ohjelmaan. Tylliin kumpikaan ei sovi. Kloori reagoi polyesteriin ja nailoniin niin, että kuitu kellastuu pysyvästi, ja vaikutus on usein pahimmillaan juuri optisia kirkasteita sisältävissä kankaissa. Tulos voi olla keltaisempi kuin ennen käsittelyä.
Kuuma vesi taas pehmentää polyesteriä. Tylli rypistyy pysyvästi, ja kuituihin jää niiden ollessa pehmeinä enemmän likaa kuin lämpö saa irti. Puhtaasta puuvillavoilesta tehty verho kestää 60 astetta, jos hoito-ohje sen sallii. Synteettisellä tyllillä 40 astetta on yläraja.
Vanha konsti, pyykkisinine, toimii yhä, mutta se on kosmeettinen: sininen sävy peittää keltaisen eikä poista likaa. Sitä kannattaa käyttää viimeistelynä, ei korjauskeinona.
Yleisimmät virheet tyllin pesussa
Ensimmäinen virhe on huuhteluaine. Se jättää kuituihin kalvon, johon pöly tarttuu, ja muutaman pesukerran jälkeen tylli on harmaampi kuin ennen. Valkoiselle tyllille riittää lisähuuhtelu tai desilitra väkiviinaetikkaa huuhteluainelokeroon.
Toinen virhe on pesuvälin venyttäminen. Kun tylli pestään vasta kolmen tai neljän vuoden jälkeen, rasva on ehtinyt hapettua ja tunkeutua syvälle kuituun. Kerrostalossa kerran vuodessa riittää yleensä, mutta keittiössä ja puulämmitteisellä mökillä pesu kahdesti vuodessa pitää värin huomattavasti paremmin.
Kolmas virhe on rumpukuivaus. Kuumuus kiinnittää jäljellä olevan kellertävän sävyn kuituun ja tekee pienistä rypyistä pysyviä. Syntetiikalla kuivausrumpu on tarpeeton, koska kangas kuivuu tangossa parissa tunnissa.
Milloin kannattaa hankkia uusi tylli
Jos verho on käynyt läpi kaksi kunnollista happivalkaisuliotusta ja on yhä selvästi keltainen, syy on lähes varmasti UV-vaurio tai kuitujen vanheneminen. Pesemisen jatkaminen ei silloin auta. Valkoinen valmistylli maksaa tavallisesti 15-40 euroa kappaleelta, ja mittatilaustyönä tehty, leveä tylli korkeaan ikkunaan maksaa usein 40-90 euroa metriltä ompeluineen.
Uutta verhoa valitessa kannattaa miettiä sävyä. Murrettu valkoinen tai luonnonvalkoinen tylli peittää vähäisen kellastumisen paljon paremmin kuin optisesti kirkastettu puhdas valkoinen, ja se näyttää lämpimältä myös marraskuun hämärässä. Malleja voi vertailla esimerkiksi tylliverhojen tuotealueella. Jos tavoitteena on suojata tyllitä auringolta, ratkaisu voi olla verhon taakse asennettava rullaverho tai sälekaihdin. Ne kuuluvat kuitenkin kaihdinliikkeiden valikoimaan, kun taas verhokauppa keskittyy kangasverhoihin.
UKK
Voiko tylliverhon valkaista ruokasoodalla tai sitruunahapolla?
Ruokasooda auttaa lievään harmaantumiseen ja hajuihin, mutta kellastumiseen se on liian mieto. Sitruunahappo poistaa kalkkisaostumia, joita esiintyy lähinnä kovan veden alueilla, kuten osassa kaivovesimökkejä. Varsinaiseen valkaisuun happivalkaisuaine tehoaa selvästi parhaiten.
Kuinka usein tylliverho pitää pestä, ettei se kellastu?
Olohuoneessa ja makuuhuoneessa kerran vuodessa riittää yleensä, keittiössä, tupakoivassa kodissa ja puulämmitteisessä mökissä kannattaa pestä 2 kertaa vuodessa. Kevät on hyvä hetki, koska talven aikana kertynyt lika näkyy silloin selvimmin.
Sopiiko happivalkaisu kuviolliselle tai kirjaillulle tyllille?
Värillisiin kuvioihin ja kirjailuihin happivalkaisu voi vaikuttaa, joten kokeile ensin päärmeen sisäpuolelta. Metallilankaa tai paljetteja sisältävää tylliä ei kannata liottaa pitkään, vaan se pestään käsin viileässä vedessä.
Yhteenveto – oikea diagnoosi ensin
Rasvan, savun ja pesuvirheiden aiheuttama värimuutos lähtee yleensä yhdellä happivalkaisuliotuksella ja huolellisella hienopesulla ilman huuhteluainetta. UV-säteilyn aiheuttama kellastuminen on pysyvää, ja sen tunnistaa haurastuneesta kankaasta. Kloori ja kuuma vesi pahentavat tilannetta lähes aina. Kun tylli pestään säännöllisesti ja ripustetaan kosteana takaisin tankoon, se pysyy kirkkaana vuosia ja kestää myös Suomen pitkät, valoisat kesät.