Verhon pesumerkit kertovat lyhyesti, miten kangas kestää veden, lämmön ja mekaanisen käsittelyn, mutta moni ohittaa ne ja valitsee koneesta saman ohjelman kuin pyyhkeille. Tämä artikkeli selittää pesumerkit verhoissa symboli kerrallaan: mitä lämpötilaluku tarkoittaa, mitä viivat ja pisteet kertovat ja miksi kuivausmerkki on usein koko lapun tärkein. Kun osaat lukea lapun oikein, verho ei kutistu, kangas ei kiillä eikä pimennyspinnoite halkeile ensimmäisen pesun jälkeen.
Pesumerkkien viisi perussymbolia
Tekstiilien hoito-ohjeet perustuvat kansainväliseen ISO 3758 -standardiin ja GINETEX-järjestelmään, joten sama merkki tarkoittaa samaa, ostettiinpa verho Helsingin verhokaupasta tai saksalaisesta verkkokaupasta. Symboleita on viisi, ja ne ovat lapussa yleensä aina samassa järjestyksessä.
- Pesuamme – vesipesu ja sen enimmäislämpötila
- Kolmio – valkaisu
- Neliö – kuivaus
- Silitysrauta – silitys
- Ympyrä – ammattimainen kemiallinen pesu tai märkäpesu
Rasti symbolin päällä kieltää kyseisen käsittelyn kokonaan. Jos rastitettu pesuamme on lapussa, kangasta ei pestä vedessä lainkaan, ei edes käsin.
Pesuamme, lämpötila ja viivat
Ammeen sisällä oleva luku on veden enimmäislämpötila celsiusasteina: 30, 40, 60 tai 95. Amme, jossa on käsi, tarkoittaa käsinpesua enintään 40 asteessa. Pellava- ja puuvillaverhoissa näkee yleensä merkinnän 40, polyesteristä valmistetuissa tylliverhoissa ja sifonkiverhoissa usein 30 tai 40.
Ammeen alla olevat viivat jäävät useimmilta huomaamatta. Yksi viiva tarkoittaa hellävaraista käsittelyä eli kone-ohjelmaa, jossa rumpu pyörii vähemmän ja linkous on hiljaisempi, käytännössä tekokuitu- tai siliävät-ohjelmaa. Kaksi viivaa tarkoittaa erittäin hellävaraista pesua, kuten villa- tai käsinpesuohjelmaa. Viivat ovat verhoissa vähintään yhtä tärkeitä kuin lämpötila, koska pitkä ja painava kangas rypistyy ja venyy nimenomaan linkouksessa.
Ammattilainen katsoo lisäksi koneen kokoa. Tavallinen kotitalouden 7-8 kilon pesukone vetää kunnolla noin kolmen metrin pituisen pellavaverhon, mutta täyteen ahdettu rumpu jättää kankaaseen raitoja ja pysyviä taitteita. Puolikas täyttö on verhoille hyvä nyrkkisääntö.
Yleinen myytti: luku on suositeltu lämpötila
Moni lukee merkin ”40” tarkoittavan, että verho pestään 40 asteessa. Luku on kuitenkin yläraja, ei tavoite. Marimekon tai Finlaysonin painokuosisen puuvillaverhon voi hyvin pestä 30 asteessa, ja värit säilyvät silloin selvästi pidempään. Vastaavasti kuvitelma, että ”matala lämpötila on aina turvallinen”, ei pidä paikkaansa: jos ammeessa on kaksi viivaa, 30 asteen tavallinen ohjelma voi vahingoittaa kangasta enemmän kuin oikea hellävarainen ohjelma.
Toinen yleinen harhakäsitys koskee kemiallisen pesun merkkiä. Ympyrä ei aina tarkoita, että vesipesu on kielletty. Jos lapussa on sekä pesuamme että ympyrä, molemmat menetelmät ovat sallittuja.
Valkaisu ja ammattipesu
Tyhjä kolmio sallii kaikki valkaisuaineet, kahdella vinoviivalla merkitty kolmio vain happipohjaiset (ei klooria) ja rastitettu kolmio kieltää valkaisun. Valkoisissa verhoissa kannattaa käyttää happivalkaisua silloinkin, kun klooria ei ole kielletty, koska kloori kellastaa polyesterin.
Ympyrän sisällä oleva kirjain kertoo pesulalle käytettävän liuottimen: P tarkoittaa perkloorietyleeniä tai hiilivetyliuotinta, F pelkkää hiilivetyliuotinta ja W ammattimaista märkäpesua. Samettiverhot ja monet raskaat sisustusverhot on merkitty P- tai F-merkillä. Pesulat hinnoittelevat verhot tavallisesti neliö- tai kilohinnalla, ja olohuoneen sivuverhoparin pesu maksaa usein 25-60 € koosta riippuen.
Kuivausmerkit ratkaisevat verhon mitat
Neliö kuvaa kuivausta. Neliö, jonka sisällä on ympyrä, tarkoittaa rumpukuivausta: yksi piste on matala lämpö, kaksi pistettä normaali lämpö. Rastitettu rumpukuivaussymboli on verhoissa hyvin yleinen, ja sitä kannattaa noudattaa tarkasti. Pellava- ja puuvillaverho voi kutistua rumpukuivaimessa 3-5 prosenttia, mikä tarkoittaa 250 sentin verhossa jopa 12 senttiä. Lattiaan asti ulottuneesta verhosta tulee yhdellä kuivauksella liian lyhyt.
Neliön sisällä oleva pystyviiva tarkoittaa narukuivausta, kolme pystyviivaa tippakuivausta ilman linkousta ja vaakaviiva tasokuivausta. Vinoviiva neliön kulmassa kertoo, että kuivaus tehdään varjossa. Lasitetulla parvekkeella kesäkuun auringossa kuivattu tumma verho haalistuu yllättävän nopeasti.
Verhoalan ammattilaisten käytäntö on ripustaa kostea verho takaisin tankoon tai kiskoon, jolloin oma paino suoristaa kankaan ja silitys jää vähiin. Tämä onnistuu useimmilla kevyillä ja keskipainoisilla kankailla, ja sitä käsitellään tarkemmin artikkelissa verhojen kuivauksesta pesun jälkeen. Poikkeus on raskas sametti tai villasekoite, jonka märkä paino voi venyttää kangasta tai rasittaa kevyttä seinäkiskoa.
Silitysmerkki ja materiaalikohtaiset rajat
Silitysraudan pisteet vastaavat raudan lämpöasetuksia: yksi piste enintään 110 °C (polyesteri, akryyli), kaksi pistettä enintään 150 °C (villa, silkki, sekoitteet) ja kolme pistettä enintään 200 °C (pellava ja puuvilla). Rastitettu silitysrauta on tyypillinen pimennysverhoissa, joiden takapinnassa on akryyli- tai vaahtopinnoite. Kuuma rauta sulattaa pinnoitteen ja jättää kankaan läpi näkyvän kiiltävän jäljen. Höyrytys ja muut keinot on esitelty artikkelissa verhojen silityksestä ja höyrytyksestä.
Yleisimmät virheet pesumerkkien tulkinnassa
Ensimmäinen virhe on pestä pinnoitettu blackout-verho tavallisella ohjelmalla ja täydellä linkouksella. Pinnoite halkeaa taitekohdista, ja pimennysteho katoaa juuri sinä vuodenaikana, kun sitä tarvitaan eniten: Suomen valoisina kesäöinä toukokuusta elokuuhun. Tällaiselle verholle sopii yleensä 30 asteen hellävarainen ohjelma, 400-600 kierroksen linkous ja kuivaus tangossa.
Toinen virhe on unohtaa, että verhosarjassa on eri materiaaleja. Pellavainen sivuverho ja polyesterinen tylliverho voivat roikkua samassa kaksoiskiskossa, mutta niiden hoito-ohjeet ovat erilaiset. Pese ne erikseen.
Kolmas virhe on leikata pesulappu pois heti, koska se näkyy ikkunasta. Kun verho kaksi vuotta myöhemmin pitäisi pestä, kukaan ei muista, oliko kangas pellavaa vai pellavan näköistä polyesteriä. Ota lapusta kuva puhelimeen ennen leikkaamista tai kiinnitä se verhon taittuvaan päärmeeseen.
Mökkien ja saunatupien verhoissa kannattaa olla erityisen tarkka. Kosteassa ja savuisessa tilassa olleet verhot pestään usein useammin, ja jokainen ylimääräinen kuumapesu lyhentää kankaan ikää. Laajempi katsaus eri kuitujen pesuun löytyy artikkelista verhojen pesusta ja hoidosta kotona.
Sälekaihtimissa, rullaverhoissa ja muissa mekaanisissa kaihtimissa ei yleensä ole pesumerkkejä samassa muodossa. Ne kuuluvat kaihdinliikkeiden puolelle, ja niiden puhdistusohjeet tulevat valmistajalta. Verhokaupan tuotteet ovat kangasverhoja, joissa hoito-ohjeen pitää aina olla mukana.
UKK
Mitä teen, jos verhossa ei ole pesumerkkiä lainkaan?
Pese verho 30 asteessa hellävaraisella ohjelmalla, käytä matalaa linkousta ja kuivaa se ilman rumpukuivainta. Kokeile ensin värinpitävyyttä painamalla kostealla valkoisella liinalla kankaan piilossa olevaan kohtaan.
Voiko ”vain kemiallinen pesu” -merkityn verhon pestä kotona?
Merkkiä kannattaa noudattaa. Sametti, silkki ja liimatuilla laskoksilla viimeistellyt verhot voivat vesipesussa kutistua, menettää nukkansa tai muuttaa muotoaan, eikä valmistaja korvaa vaurioita, jos hoito-ohjetta ei ole noudatettu.
Kuinka paljon pellavaverho kutistuu pesussa?
Esipesemätön pellava kutistuu tyypillisesti 3-5 prosenttia, joskus enemmän ensimmäisessä pesussa. Mittatilausverhoon jätetään siksi usein ylimääräistä päärmevaraa, jolla pituutta voi tarvittaessa korjata.
Lappu ensin, sitten kone
Pesumerkkien lukeminen vie puoli minuuttia. Katso ensin ammeen luku ja sen alla olevat viivat, sitten kuivausneliö ja lopuksi silitysrauta. Valitse lämpötila aina enimmäisrajaa alempaa, kun kangas on painokuosista tai tummaa, ja jätä rumpukuivain käyttämättä, jos siitä on pienikin epäily. Kun verhot hoidetaan lapun mukaan, ne kestävät ikkunassa helposti 8-10 vuotta ja säilyttävät mittansa.