Kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen ikkunaverhot – kosteus

Kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen ikkunaverhot – kosteus

Kylpyhuoneen ikkunaverhot joutuvat kovemmalle kuin muiden huoneiden verhot, koska höyry, roiskevesi ja lämpötilan vaihtelut rasittavat kangasta joka päivä. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotitalon, rivitalon tai mökin asukkaalle, joka miettii, millainen kylpyhuoneen tai kodinhoitohuoneen verho kestää kosteutta homehtumatta, kellastumatta ja keräämättä ruostetahroja. Oikealla materiaalilla ja ripustuksella sama verho kestää 5-8 vuotta. Väärä valinta voi pilata sen jo ensimmäisen talven aikana.

Suomalaisissa kerrostaloissa kylpyhuone on usein ikkunaton, joten aihe koskee eniten omakotitaloja, 1950-1970-lukujen rintamamiestaloja ja saunallisia loma-asuntoja. Niissä pesuhuoneen ikkuna on usein matalalla, suihkun vieressä tai saunan pukuhuoneen seinällä. Kodinhoitohuoneessa kosteus tulee pyykinkuivauksesta, ja ikkuna on yleensä pieni ja korkealla.

Miksi kosteus tuhoaa tavallisen verhon

Kosteassa tilassa ongelma ei ole yksittäinen märkä hetki. Ongelma on toistuva kastuminen ilman kunnollista kuivumista. Kangas imee höyryä suihkun aikana, ja jos ilmanvaihto on heikko, kuitu pysyy nihkeänä tuntikausia. Homeitiöt tarvitsevat juuri tätä: lämpöä, kosteutta ja ravintoa, jota kankaaseen kertyneet saippuajäämät ja ihohiukkaset tarjoavat.

Talvella tilanne pahenee. Kun ulkona on -20 °C, ikkunan sisälasi jäähtyy ja höyry tiivistyy siihen vedeksi. Lasia vasten roikkuva verho imee kondenssiveden alareunaansa, ja sinne syntyvät myös ensimmäiset mustat pilkut. Jos niitä on jo ilmaantunut, ohjeita löytyy artikkelista homeen ja kosteustahrojen poisto ikkunan viereisistä verhoista.

Kosteutta kestävät materiaalit kylpyhuoneen verhoihin

Kokenut sisustaja katsoo ensin kuitusisältöä eikä kuosia. Polyesteri imee kosteutta alle prosentin painostaan, puuvilla noin 8 % ja pellava jopa 12 %. Ero näkyy suoraan kuivumisajassa. Polyesterivoile kuivuu kylpyhuoneessa tunnissa, kun paksu puuvillaverho voi olla nihkeä vielä seuraavana aamuna.

Kosteisiin tiloihin sopivat parhaiten nämä kankaat:

  • Polyesterivoile ja -sifonki – kevyt ja nopeasti kuivuva kangas, jonka voi pestä koneessa 40 °C:ssa. Valmisverhona se maksaa noin 15-35 €.
  • Polyesterin ja pellavan sekoitteet – näyttävät pellavalta, mutta kuivuvat selvästi nopeammin ja rypistyvät vähemmän.
  • Tiivis tekninen polyesteri – antaa näkösuojan eikä kerää kosteutta.
  • PEVA-pinnoitettu kangas – sopii vain suoraan roiskealueelle, esimerkiksi suihkun viereiseen ikkunaan.

Samettia, paksua puuvillaa ja pimennyskankaita kannattaa välttää. Pimennysverhon pinnoite ei hengitä, joten kosteus jää kankaan ja pinnoitteen väliin. Poikkeus on mökin saunan pukuhuone, jos valoisa kesäyö haittaa siellä nukkumista. Silloin kevyt puolipimentävä polyesteri toimii, kunhan verho ei ole aivan pesuhuoneen oven vieressä.

Kotimaisten Marimekon, Finlaysonin ja Vallilan kuosiverhoista suuri osa on puuvillaa tai pellavaa, joten tuoteseloste kannattaa lukea ennen ostoa. Puuvillainen kuosiverho sopii paremmin kodinhoitohuoneeseen kuin kylpyhuoneeseen, koska suihkun höyry ei osu siihen suoraan.

Myytti: luonnonkuitu hengittää ja estää homeen

Moni uskoo, että pellava ja puuvilla sopivat kosteaan tilaan tekokuituja paremmin, koska ne ”hengittävät”. Käytännössä hengittävyys tarkoittaa tässä sitä, että kuitu sitoo vettä itseensä. Kylpyhuoneessa juuri se on ongelma: vettä varastoiva kuitu pysyy märkänä pidempään ja tarjoaa homeelle kasvualustan.

Pellava kuivuu puuvillaa nopeammin ja kestää märkänä hyvin, mutta polyesterin veroinen se ei ole tilassa, jossa suihkua käytetään kahdesti päivässä. Pellavaverho sopii kylpyhuoneeseen vain, jos tilassa on koneellinen ilmanvaihto ja ikkuna on kaukana suihkusta.

Ripustus ja kiskot märkätiloissa

Tanko ja ripustimet ratkaisevat yllättävän paljon. Tavalliset teräsrenkaat ja messinkiset klipsit hapettuvat kosteassa, ja ruoste siirtyy verhon yläreunaan oransseiksi juoviksi, jotka eivät lähde pesussa. Ammattilainen valitsee kylpyhuoneeseen ruostumatonta terästä, alumiinia tai muovia.

Pieneen ikkunaan sopii teleskooppinen jousitanko, joka jännitetään ikkunasyvennykseen ilman porausta. Se on märkätilassa hyvä ratkaisu, koska jokainen vesieristeen läpi porattu reikä on mahdollinen kosteusvaurion paikka. Jousitanko maksaa noin 10-25 €, ja sen saa irti pesua varten sekunneissa.

Seinään kiinnitettävä alumiinikisko asennetaan kuivan alueen puolelle, ja ruuvinreiät tiivistetään märkätilasilikonilla. Verhon ja lasin väliin jätetään 5-10 cm rako, jotta ilma kiertää eikä kondenssivesi imeydy kankaaseen. Kylpyhuoneessa lyhyt verho, joka päättyy 1-2 cm ikkunalaudan yläpuolelle, on lähes aina parempi kuin lattiaan asti ulottuva.

Yksityisyys ilman pimeyttä

Kylpyhuoneen verhon päätehtävä on näkösuoja, mutta päivänvalon pitäisi silti päästä sisään. Usein toimii kaksiosainen ratkaisu: ikkunan alaosaan tulee lyhyt cafeverho, ja yläosa jätetään vapaaksi. Tästä tasapainosta kerrotaan lisää artikkelissa läpikuultava vai peittävä verho.

Moni valitsee kylpyhuoneeseen rullaverhon tai sälekaihtimen. Ne toimivat, mutta mekaanisia kaihdinratkaisuja myyvät yleensä kaihdinliikkeet, kun verhokauppa keskittyy kangasverhoihin. Kangasverho antaa pehmeämmän ilmeen, kunhan materiaali on oikea.

Kodinhoitohuoneen erityispiirteet

Kodinhoitohuoneessa kosteus ei tule äkillisinä höyrypiikkeinä. Se on tasaista ja pitkäkestoista. Kun pyykkiä kuivataan talvella sisällä, suhteellinen kosteus nousee helposti yli 70 %:iin useiksi tunneiksi. Lisäksi ilmassa leijuu pyykkinukkaa, joka tarttuu kankaaseen.

Tähän tilaan sopii vaalea, koneessa pestävä polyesteri- tai sekoiteverho. Tummassa kankaassa nukka näkyy heti, ja puuvilla kerää pölyä enemmän kuin sileä tekokuitu. Kodinhoitohuoneessa voi käyttää myös kuosillista puuvillaverhoa, jos huoneessa on toimiva poistoilma ja verho pestään säännöllisesti.

Yleisimmät virheet kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen verhoissa

Ensimmäinen virhe on ostaa olohuoneeseen tarkoitettu puuvillainen valmisverho ja lyhentää se pieneen ikkunaan. Kuosi on kaunis, mutta puolen vuoden kuluttua alareunassa on harmaita pilkkuja ja kangas haisee tunkkaiselta.

Toinen yleinen virhe on ripustaa verho ilmanvaihto- tai korvausilmaventtiilin eteen. Kodinhoitohuoneessa korvausilmaventtiili on usein ikkunan yläpuolella. Jos se peitetään, ilmanvaihto heikkenee, kosteus jää huoneeseen ja kertyy myös verhoon.

Kolmas virhe on liian harva pesu. Olohuoneen verho pärjää 1-2 pesulla vuodessa, mutta kylpyhuoneen verho pitää pestä 4-6 kertaa vuodessa. Saippuajäämät ja kalkki tukkivat kuidut ja ruokkivat hometta. Pesuohjeet eri kuiduille löytyvät artikkelista verhojen pesu ja hoito kotona.

UKK

Voiko kylpyhuoneeseen laittaa tavallisen tylliverhon?
Voi, jos tylli on polyesteriä. Polyesteritylli kuivuu nopeasti ja kestää 40 °C:n konepesun. Puuvillainen tai puuvillasekoitteinen tylli kellastuu ja homehtuu kosteassa tilassa selvästi nopeammin.

Kuinka usein kylpyhuoneen verho pitää pestä?
Hyvä väli on 2-3 kuukautta. Pese polyesteriverho 40 °C:ssa hienopesuohjelmalla ja ripusta se kosteana takaisin paikalleen, jolloin rypyt oikenevat itsestään.

Kelpaako suihkuverho ikkunaverhoksi?
Suoraan suihkun vieressä se toimii, koska PEVA- tai polyesterisuihkuverho kestää roiskeet. Se ei kuitenkaan hengitä, joten kondenssivesi jää lasin ja verhon väliin. Jätä siksi väliin vähintään 10 cm rako ja avaa verho aina suihkun jälkeen.

Kosteuden kestävä verho lyhyesti

Kylpyhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa materiaali on tärkeämpi kuin kuosi. Valitse polyesteri tai polyesterisekoite, ruostumattomat ripustimet ja lyhyt malli, joka jättää ilmaraon lasin ja kankaan väliin. Porausta kannattaa välttää jousitangolla, ja verho pestään muutaman kuukauden välein. Näillä valinnoilla verho pysyy siistinä vuosia, myös pitkän ja kostean talven yli.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista