
Kaksoiskisko vai kaksoistanko on kysymys, joka tulee vastaan heti, kun ikkunaan halutaan kaksi verhokerrosta, esimerkiksi ohut tylliverho ja sen eteen peittävä sivuverho tai pimennysverho. Kerrosverhojen kiinnitys ratkaisee, liukuvatko verhot toistensa ohi kevyesti, jääkö reunoille valorakoja ja näyttääkö kokonaisuus siistiltä myös vuosien päästä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten kaksoiskisko ja kaksoistanko eroavat käytännössä, kumpi sopii mihinkin ikkunaan ja mitä virheitä kannattaa välttää.
Miksi kerrosverhot tarvitsevat kaksi ripustuslinjaa
Kerrosverhoissa kumpikin kangas tekee eri työtä. Takimmainen, yleensä sifonkiverho tai tylliverho, suodattaa päivänvaloa ja suojaa näkyvyydeltä. Etummainen on sivuverho, samettiverho tai pimennysverho, joka vedetään kiinni illalla.
Jos molemmat ripustetaan samaan tankoon, ne takertuvat toisiinsa eikä kumpaakaan saa liikutettua erikseen. Kahdella ripustuslinjalla jokaista kerrosta voi käyttää erikseen. Suomessa tämä on käytännön asia: kesäkuussa Oulussa aurinko laskee vasta puolenyön jälkeen, joten makuuhuoneen pimennyskerros on tiukassa käytössä. Marraskuussa taas riittää usein pelkkä tylli, koska valoa ei ole liikaa.
Kaksoistanko – näkyvä ja koristeellinen ratkaisu
Kaksoistangossa kaksi tankoa kulkee rinnakkain yhteisten kannakkeiden varassa. Takatanko on tyypillisesti ohuempi (halkaisija 16-19 mm) ja etutanko paksumpi (25-28 mm). Tankojen väli on yleensä 6-9 cm ja etutangon etäisyys seinästä 12-16 cm.
Tanko on osa sisustusta. Mustat metallipäädyt, messinki tai harjattu teräs sopivat hyvin vanhoihin kerrostaloasuntoihin, joissa ikkunan yläpuolella on tilaa ja katonrajassa listoja. Kaksoistanko toimii parhaiten verholenkki-, piilolenkki- ja rengasverhojen kanssa. Valmiita kaksoistankosettejä löytyy esimerkiksi kaksoisverhotankojen tuotealueelta. Perustason setti maksaa noin 30-60 € ja tukevampi metallisarja päätynuppeineen 80-180 €.
Heikkous on kulku. Renkaat ja lenkit hankaavat tankoa, ja raskas verho on raskas myös vetää. Tankoa ei myöskään voi taivuttaa nurkan ympäri.
Kaksoiskisko – huomaamaton ja tarkka
Kaksoiskisko on alumiininen profiili, jossa on kaksi rinnakkaista uraa. Verhot liikkuvat liukujen tai rullaliukujen varassa. Kiskojen väli on vain 3-5 cm, joten kerrokset ovat lähellä toisiaan ja ripustus vie syvyyssuunnassa vähän tilaa.
Kisko kiinnitetään joko kattoon kattokiskona tai seinään seinäkiskona kannakkeiden avulla. Kattoon asennettuna verho alkaa heti katonrajasta, ja ikkuna näyttää korkeammalta. Tämä on hyödyllistä 1970-luvun kerrostaloissa, joissa huonekorkeus on noin 2,5 metriä ja ikkunan yläpuolella on vain 15-20 cm seinää. Alumiinisen kaksoiskiskon hinta on noin 15-40 € metriltä tarvikkeineen, ja esimerkiksi Kirschin kaltaisten valmistajien järjestelmiin saa myös kulmapaloja ja vetonaruja.
Kisko on ainoa järkevä vaihtoehto, kun verho halutaan kääntää kulman ympäri tai kun käytössä on wave-laskos, joka vaatii tasaisen liukuvälin. Kisko piilotetaan tarvittaessa kotelolla tai koristelistalla.
Kaksoiskisko vai kaksoistanko – kumpi omaan kotiin
Ammattilainen katsoo ensin kolmea asiaa: paljonko ikkunan yläpuolella on tilaa, kuinka painavia verhot ovat ja halutaanko ripustuksen näkyvän. Valinta selkenee näiden kautta.
Kaksoistanko sopii, kun ikkunan yläpuolella on vähintään 20-25 cm seinää, verhoissa on lenkit tai renkaat ja tanko halutaan näkyviin. Tyypillinen esimerkki on omakotitalon olohuone, jossa Vallilan tai Finlaysonin kuosiverho roikkuu mustan tangon edessä ja taustalla on valkoinen tylli.
Kaksoiskisko sopii, kun tilaa on vähän, ikkuna on leveä tai kulmassa, verhot ovat painavia tai pimennyksen pitää olla tiivis. Kattokiskoon ripustettu pimennysverho jättää paljon vähemmän valoa yläreunan yli kuin seinästä 15 cm irti oleva tanko.
Ero on suuri myös korkeissa ikkunoissa. Uusien kerrostalojen lattiasta kattoon ulottuvat parvekeovien ja ikkunoiden yhdistelmät ovat usein 3-4 metriä leveitä. Tanko alkaa notkua, jos keskikannakkeita ei ole riittävästi, kun taas kattoon ruuvattu kisko pysyy suorana koko matkalta. Tankojen ja kiskojen perusero on kuvattu tarkemmin artikkelissa verhotangot ja kiskot – ero ja käyttötarkoitukset.
Myytti: tanko on aina kestävämpi kuin kisko
Moni olettaa, että tukeva metallitanko kestää enemmän kuin ohut alumiiniprofiili. Kantavuus riippuu kuitenkin ennen kaikkea kiinnitysten tiheydestä ja alustasta, ei siitä, onko kyseessä tanko vai kisko.
Laadukas kattokisko, jonka kiinnikkeet ovat 60-80 cm:n välein betonikatossa, kantaa raskaankin samettiverhon ja pimennysvuorin. Kahden kannakkeen varassa oleva 3-metrinen kaksoistanko taas notkahtaa keskeltä jo puuvillaverhoilla. Kipsilevyseinässä kumpikaan ei pysy ilman oikeita levytulppia tai ruuvausta runkotolppaan.
Yleisimmät virheet kerrosverhojen kiinnityksessä
Väärä kerrosjärjestys. Tylli kuuluu takimmaiseen linjaan ikkunaa vasten ja peittävä verho eteen. Jos järjestys menee toisin päin, pimennysverho jää ohuen kankaan taakse eikä sitä saa vedettyä kunnolla kiinni.
Liian lyhyt tanko tai kisko. Ripustuksen pitäisi jatkua 15-25 cm ikkunan reunojen yli kummallakin puolella. Muuten avatut verhot peittävät osan lasista, ja pimeässä huoneessa valoa vuotaa sivuilta.
Kannakkeen syvyyttä ei tarkisteta. Ikkunalaudat, patterit ja tuuletusikkunan kahvat ulottuvat Suomessa usein 8-12 cm seinästä. Jos kaksoistangon takatanko on lähempänä, tylli hankaa patteria ja likaantuu nopeasti.
Näin valitset ja asennat ripustuksen
Kokenut asentaja etenee yleensä seuraavassa järjestyksessä:
1. Mittaa ikkunan leveys ja lisää kummallekin puolelle 15-25 cm.
2. Tarkista seinän ja katon materiaali porakokeella tai talon piirustuksista.
3. Mittaa ikkunalaudan, patterin ja kahvojen ulkonema ja valitse kannakkeen syvyys niiden mukaan.
4. Päätä, kuinka korkealle ripustus tulee. Mitä lähempänä kattoa se on, sitä korkeammalta ikkuna näyttää.
5. Laske kiinnityspisteet: tangossa keskikannake 120-150 cm:n välein, kiskossa kiinnike 60-80 cm:n välein.
Tangon korkeus ikkunasta vaikuttaa myös siihen, paljonko päivänvaloa jää kesällä huoneeseen, kun verhot ovat auki. Tätä käsitellään tarkemmin artikkelissa verhotangon korkeus ikkunasta.
Rajatapaukset: saunatupa, mökki ja kaihdinyhdistelmät
Kaikkiin ikkunoihin ei kannata laittaa kaksoisripustusta. Saunatuvan ja mökin matalissa, pienruutuisissa tuvanikkunoissa yksinkertainen cafetanko ja yksi pellavaverho riittävät usein. Kaksi kerrosta tekee pienestä ikkunasta raskaan, ja kosteus pääsee helpommin kankaiden väliin.
Kodeissa, joissa ikkunassa on jo sälekaihdin tai rullaverho, toiselle kangaslinjalle ei välttämättä ole tarvetta. Kaihtimet ja muut mekaaniset ratkaisut ovat oma tuoteryhmänsä, jota myydään kaihdinliikkeissä. Verhokauppa keskittyy kangasverhoihin, ja niille riittää tällöin yksinkertainen tanko tai kisko.
UKK
Voiko kaksoiskiskoon ripustaa lenkkiverhon?
Ei suoraan. Lenkki- ja piilolenkkiverhot on tarkoitettu tankoon. Kiskoon tarvitaan verhonauha ja koukut tai liukuihin kiinnittyvät nipistimet.
Kuinka paljon tilaa kaksoistanko tarvitsee ikkunan yläpuolelle?
Kannakkeet ja renkaat vievät yleensä 8-12 cm, ja tangon pitäisi olla 10-15 cm karmin yläpuolella. Käytännössä seinää tarvitaan vähintään 20 cm. Jos tilaa on vähemmän, kattoon kiinnitettävä kaksoiskisko on parempi.
Saako kaksoiskiskon ja kaksoistangon yhdistää samassa huoneessa?
Saa. Esimerkiksi olohuoneen ikkunassa voi olla näkyvä kaksoistanko ja vieressä olevassa parvekeovessa kattokisko. Kokonaisuus pysyy yhtenäisenä, kun verhokankaat ovat samaa sarjaa ja ripustuskorkeus on sama.
Lopuksi: anna ikkunan ratkaista
Kaksoistanko on oikea valinta, kun ripustuksen halutaan näkyvän osana sisustusta ja ikkunan yläpuolella on tilaa. Kaksoiskisko on parempi leveisiin, matalan katon tai kulmassa oleviin ikkunoihin sekä pimennykseen, jonka pitää olla tiivis. Ennen ostoa kannattaa mitata kannakkeen syvyys patterin ja ikkunalaudan mukaan. Moni ripustus menee uusiksi juuri sen takia, että tämä mittaus jäi tekemättä.